Kirkonkylän talvilintureitin (reitti 3792) laskenta lykkääntyi tuulisen sään vuoksi päivällä, isänpäivän 13.11.2022 aamuun. Nyt sää olikin mitä mainioin, lähes tyyntä, aurinkoista ja lämpömittari näytti laskennan alkaessa klo 8.20 +4C astetta. Laskentaa edeltävä syksy oli ollut hyvin leuto, hallaöiltä oli vältytty lähes kokonaan ja vesistöt ojapahasia myöten olivat pysyneet yhtäjaksoisesti sulina. Edellispäivänä lämpöä oli peräti +12C, ks. Euroopan lämpötilapoikkeamakartta alla. Pihlajanmarjasyksy oli surkea, mutta sulan maan myötä ravintotarjonta on yhä kohtuullinen metsissä ja pelloilla ja myös talvisääsken tapaisia hyönteisiä lenteli reitin varrella. Ruokintapaikkoja ei juurikaan ollut vielä perustettu, vain muutamassa pihapiirissä roikkui talipalloja tai pieni siemenautomaatti.
 |
| Euroopan lämpötilapoikkeamakartta. Lähde http://www.karstenhaustein.com/climate.php#forecast |
Reitin alkupuoli kulkee Vesilahden kirkon ja hautausmaan poikki. Ensimmäisessä laskennassa vuonna 2009 Kirkkolahden ranta oli vielä lähes luonnontilainen, tätä nykyä suuret puut ja rantapensaikot on raivattu asutuksen tieltä. Lehdettömiä puita lukuun ottamatta näkymä olisi voinut olla syyskuulta.
 |
| Vesilahden hautausmaa taustanaan Kirkkolahti, Vesilahti 13.11.2022 |
Kirkonkylän reitti on laskettu talvikaudesta 2009 -2010 alkaen, joten nyt oli kyseessä 14. laskentavuosi. Tällä kertaa laskennan runsain laji oli isokoskelo, joita ynnättiin nyt 136 yksilöä. Reitin varren vesistöt eivät yleensä kerää tuhatpäisiä isokoskelokerääntymiä, joita tavallisesti löytyy loppusyksyllä Alhonselältä. Isokoskelo, laulujoutsen ja muut vesilinnut ovat vuosi vuodelta yleistyneet syyslaskennassa, mikä on seurausta syksyjen leudontumisesta ja yhä pidempään jäättöminä pysyvistä vesistöistä.
 |
| Isokoskelo, Goosander, Mergus merganser, Vesilahti 13.11.2022 |
Jo yksittäisen laskentareitin lyhyen seurantajakson perusteella on helppo tunnistaa linnustossa tapahtuvia muutoksia. Jotkut lajit runsastuvat, toiset taantuvat ja joidenkin harvojen lajien esiintyminen on suhteellisen vakaata. Yhtä kaikki, muutosten nopeus on sellaista luokkaa, että päivänvalossa ulkona liikkuvaa hirvittää.
 |
| Sinitiainen, Blue Tit, Cyanistes caeruleus, Vesilahti 13.11.2022 |
Sinitiainen on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä ja sopeutuu hyvin ihmisen muokkaamaan kulttuurimaisemaan ja ruokintapaikkojen talviseen ravintotarjontaan. Laji tavattiin ensimmäisen kerran talvilaskennassa Vesilahdella vuonna 1988, jolloin Narvassa havaittiin yksinäinen sinitiainen. Nyt havaitut 118 yksilöä on laskentojen toiseksi runsain yksilömäärä.
 |
| Naakka, Eurasian Jackdaw, Corvus moneluda, Vesilahti 13.11.2022 |
Oppivainen naakka on myös runsastunut vauhdilla ja sen leviämistä rajoittanee vain sopivien pesäkolojen niukkuus rakennuskannan uudistuessa. Naakka osaa hyödyntää kulttuuriympäristöjen ravintotarjonnan eikä sen runsastuminen ole taittunut, vaikka 1.8.2018 naakka poistettiin ympäri vuoden luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lajien listalta. Kuluvassa laskennassa naakkoja havaittiin erittäin maltilliset 57 yksilöä, mikä lienee seurausta leudosta säästä, linnut ovat edelleen hajallaan pitkin poikin maaseutua eivätkä ole vielä hakeutuneet taajamiin.
 |
| Varpunen, Eurasian House Sparrow, Passer domesticus, Vesilahti 13.11.2022 |
Varpunen on levinnyt lähes jokaiseen maailmankolkkaan ihmisen seuralaisena. Mahdollisesti koti-ikävää lievittääkseen Britit toivat lajin Australiaan 1860 -luvulla, jossa varpunen nykyään menestyksellä asuttaa mantereen itäisintä puoliskoa. Samoihin aikoihin laji tuotiin Yhdysvaltoihin torjumaan tuhohyönteisiä ja vain 50 vuotta myöhemmin varpunen oli levittäytynyt mantereen joka kolkkaan. Vesilahden Kirkonkylällä vielä vuosikymmen sitten yleisen varpusen tapaa enää paikallisen K-kyläkaupan pihapiiristä, jossa muutaman vuoden tauon jälkeen sinnitteli nyt viisi yksilöä.
 |
| Hömötiainen, Willow Tit, Poecile montanus |
Hömötiaisesta on hyvää vauhtia muodostumassa suomalaisen luontokadon symboli. Vielä muutama vuosikymmen sitten yleisin talvilintumme on monin paikoin lähes hävinnyt Etelä-Suomesta ja koko maan pesimäkanta romahtanut puoleen. Tästä emme voi syyttää ilmastonmuutosta tai Brysselin parlamenttia, vaan syypää olemme me itse. Hömötiainen tarvitsee vanhoja metsiä, joiden laadun mittari on runsas lahopuun määrä. Toisinaan kanta saa täydennystä maamme rajojen ulkopuolelta, jossa lahopuuta yhä riittää ja josta kannan käytyä ylitiheäksi suuntautuu vaelluksia myös meille. Hömötiainen jäi nyt toistamiseen havaitsematta 14 vuoden aikana ja jää nähtäväksi, ajaako lumi ja pakkanen vielä hömpän tai muutaman ruokintojen pariin, myöhemmin talvella.
 |
| Näkymä Kirkkolahdelle, etualalla kaiken tukahduttavan vieraslaji isosorsimon kasvustoa. Vesilahti 13.11.2022 |
Kirkkolahdella viipyi vielä kymmenittäin laulujoutsenia, muutama telkkä ja tukkasotka sekä yksinäinen haapana. Merimetsojakin havaittiin neljä yksilöä.
 |
| Hippiäinen, Goldcrest, Regulus regulus Vesilahti 13.11.2022 |
Hippiäisiä havaittiin nyt ilahduttavasti kuusi yksilöä. Laji on osittaismuuttaja ja meille talvehtimaan jäävien yksilöiden kohtalo riippuu siitä, kuinka ankara talvi on luvassa ja löytyykö talousmetsistä riittävästi ravintoa hengen pitimiksi.
 |
| Punatukku, Bullfinch, Pyrrhula pyrrhula Vesilahti 13.11.2022 |
Vaikka pihlajanmarjoja ei tänä vuonna ollut, punatulkkuja näkyi mukavat 25 yksilöä, monet syömässä lajityypilliseen tapaan vaahteran tai mongolianvaahteran siemeniä. Eräs yhdeksän yksilön parvi äänteli lyhyttä, tööttäävää ääntä, jonka arvellaan viittaavan lintujen itäiseen alkuperään. Ei kuitenkaan käynyt ilmi, olisiko näillä ollut uloimmissa pyrstösulissa valkoiset täplät, jollaiset puuttuvat läntisiltä punatulkuilta.
Yhteensä laskennassa havaittiin 30 lajia ja 771 lintuyksilöä ynnä yksi orava.
Kaikki havainnot:
Kommentit
Lähetä kommentti