Varhaisia muuttolintuja ja lintulaskentaa talvena, jota ei tullutkaan

Mennyt talvi on ollut Etelä-Suomessa hämmentävän erilainen, neljän kuukauden marraskuuksikin tituleerattu. Talvi, joka ei alkanut ollenkaan. Pirkanmaalla suuret selkävedet pysyivät aluksi ennätyspitkään avoimina ja ovat sen jälkeen jäätyneet ja sulaneet toistuvasti. Kirkonkylän reitin talvilintulaskennoissa sää oli tavalla tai toisella huono niin marras-, joulu- kuin helmikuussakin, joten laskentatulosten valossa talvi ei näyttäydy kovin poikkeuksellisena. Seuraavassa ensin Vesilahdelle saapuneet muuttolinnut ja sen jälkeen lajikohtainen katsaus ja muutama maisemakuva kevätlaskentareitiltä.

Vesilahdelle saapuneet*  muuttolinnut 2020 (lähde: Tiira.fi)

24. 1. Isokoskelo Alhonselkä
2. 2. Laulujoutsen Saastojärvi
9. 2. Harmaalokki Säijänselkä
13. 2. Merilokki Säijänselkä
15. 2. Pulmunen Jokioinen
19. 2. Merihanhi Jokioinen
19. 2. Kiuru              Tarimaa
23. 2. Töyhtöhyyppä Saarikunta
24. 2. Telkkä        Kirkkolahti
24. 2. Hiirihaukka Kylä-Hovi
25. 2. Sarvipöllö Saarikunta
26. 2. Uuttukyyhky Ylämäki

* Ensimmäisten saapujien tulkitseminen on usein vaikeaa, sillä monet varhaisimmista muuttolintulajeista ovat talvenkärkkyjiä, osittais- tai lyhyenmatkan muuttajia, jotka viivyttelevät jäiden ja lumentuloon saakka ja poistuvat talven alta viime hetkellä. Osa linnuista talvehtii etelärannikolla ja saaristossa, osa Ruotsissa tai Baltiassa ja ne saattavat palata leutojen ilmavirtausten mukana keskellä talvea poistuakseen etelään, jos sää jälleen kylmenee. Tässä tulkinnassa mukana ovat lajit, joiden esiintymisessä on ollut vähintään noin kuukauden katkos viimeisten syysmuuttajien jälkeen.

Talvilintulaskennan kevätlaskenta 24.2.2020

Kiersin Vesilahden Kirkonkylän talvilintulaskentareitin kauniissa mutta tuulisessa säässä. Varsinkin laskennan loppupuolella tuuli oli sen verran navakka, että jonkin verran lintuja jäi varmasti havaitsematta.


Kevätlaskennan aikaan helmi - maaliskuun vaihteessa järvet ovat yleensä olleet tukevasti jäässä, mutta nyt jopa Kirkkolahti oli puoliksi sula ja Sakaselällä jäätä oli vain rannoilla.


Yöllä oli ollut asteen verran pakkasta ja illalla sataneesta rännästä oli vielä rippeet jäljellä.


Uimarannalla uuden jään päällä oli myös lumenrippeitä, itse vesistö oli sula. Edellispäivän a30 isokoskelon parvea ei nyt laskennassa näkynyt.


Pellot ovat olleet lumettomat ja Kylä-Hovin alueella on talvehtinut tuulihaukka. Sitäkään ei nyt laskennassa näkynyt.


Ensimmäiset laulujoutsenet olivat jo saapuneet muutolta, havaitut kuusi yksilöä olivat uusi kevätlaskennan ennätys. Laji on havaittu 3/9 kevätlaskennassa. Joutsen on nykyään tyypillisesti kohtalaisen yleinen aina vuodenvaihteen tienoille saakka ja varhaisimmat palaavat helmi - maaliskuun vaihteessa.


 Kirkkolahdelle oli saapunut kaksi koirastelkkää, kevätlaskennalle uusi laji.


Leuto talvi lienee suosinut fasaanin talvehtimista. Nyt näkyi viisi naarasta yhdessä parvessa. Laji on havaittu 6/9 kevätlaskennassa. Siitä, kuinka paljon ja milloin fasaaneja on vapautettu Vesilahdelle, ei valitettavasti ole saatavissa tietoa.


Merikotkia havaittiin nyt neljä yksilöä. Aiemmin yksinäinen merikotka on tavattu kevätlaskennassa kolmasti, joten laji on nyt havaittu 4/9 laskennassa. Talvehtiva merikotka on Vesilahdella yleinen näky, toistaiseksi suurin kerääntymä on 9.1.2017 Säijänselältä yhtä aikaa näkyvissä olleet 75 lintua ja  13.2.2020 samalla paikalla laskettiin mukavat 61 lintua.


Hiirihaukka tavattiin Hovin pelloilla variksen hännystelemänä ja oli samalla uusi laji Kirkonkylän reitille. Piekanoita on talvehtinut Pirkanmaalla, mutta hiirihaukka lienee kevätmuuttaja. Tiira.fi mukaan tammikuussa havaittiin vain yksi hiirihaukka, mutta helmikuussa hiirihaukkoja havaittiin seuraavasti: 1.-7.2. (0), 8.-14.2. (5), 15.-21.2. (9), 22.-29.2. (10). Laji on tyypillisesti varhainen muuttaja ja ensimmäiset linnut saapuvat suoraan reviireilleen helmikuun loppupuolella.


Harmaalokkeja tavataan Vesilahdella yleisesti noin tammikuun puoliväliin saakka, jolloin selkävedet tavallisesti jäätyvät. Tämän jälkeen yksittäisiä lintuja havaitaan satunnaisesti mm. kalastajien verkkoavannoilla. Laji on varhaisimpia kevätmuuttajia, mutta rajanveto viivyttelevien talvenkärkkyjien ja ensimmäisten kevätmuuttajien välillä on välillä usein mahdotonta. Tänä vuonna Vesilahdella ei havaittu tammikuussa ollenkaan harmaalokkeja, joten nyt havaitut 11 lintua ovat selvästi kevätmuuttajia. Kevätlaskennassa argari on havaittu 3/9 kertaa.


Käpytikka on kevätlaskennan vakiokalustoa ja toistaiseksi havaittu jokaisessa laskennassa, joskin vuosittaiset yksilömäärät vaihtelevat. Nyt havaittiin vain kolme yksilöä, 10 lintua on havaittu vuosina 2014 sekä 2016. Kuvan innovatiivinen tikkaherra oli keksinyt hyödyntää metallista kaikupohjaa ja sai aikaan mahtavan rummutuksen!


Myös mustarastas on havaittu kaikissa kevätlaskennoissa ja on vakiintunut sekä runsastuva talvehtija. Mustarastaallakin vuosittainen vaihtelu on suurta ja hyvät pihlajanmarjasyksyt näkyvät talvehtijamäärissä. Etelärannikkoon verrattuna määrät ovat sisämaassa vaatimattomia. Talveton talvi näkyi silmiinpistävästi mustarastaan kohdalla, sillä havaituista 13 yksilöstä vain kaksi havaittiin pihapiirissä (ruokinnan tuntumassa) ja metsiin oli siirtynyt jo 11 lintua. Määrä sivuaa ennätystä, yhtä monta mustarastasta havaittiin myös vuonna 2017 kun taas vuonna 2010 havaittiin vain yksi lintu.

Hippiäinen havaittiin vasta toisen kerran, edellisen kerran tavattiin kolme lintua vuonna 2012. Niukkuutta selittää lähinnä vanhan metsän puuttuminen reitiltä ja muutenkin Kirkonkylän ympäristöstä. 2/9

Sinintiainen on usein laskennan runsain laji ja on havaittu jokaisella laskentakierroksella. Nyt havaittiin 79 lintua, ennätys on 138 yksilöä (vuonna 2017) ja keski-arvo on 95 yksilöä. Navakka tuuli haittasi tämänkin lajin havaitsemista laskennan loppupuolella.

Talitiainen on havaittu jokaisessa laskennassa. Nyt havaittiin 62 yksilöä, ennätys 115 on vuodelta 2017 ja pohjanoteeraus 38 lintua on vuodelta 2012. Keskimäärin on havaittu 74,2 lintua.

Kuusitiainen on metsätiaisista ainoa, joka on havaittu jokaisessa kevätlaskennassa. Nyt havaittiin viisi lintua, mikä vastaa laskennan keskiarvoa 4,8. Muita metsätiaisia ei sitten havaittukaan ja hömö- sekä töyhtötiaisella menee huonosti niin paikallisesti kuin koko maassa.

Harakka kuuluu maaseututaajaman peruslajistoon myös talvella ja on havaittu kaikissa laskennoissa. Nyt havaittiin 22 lintua, pohjanoteeraus 12 lintua on vuodelta 2012 ja ennätys 44 lintua vuodelta 2010. Keskiarvo 28,6.


Naakka on Kirkonkylän näkyvimpiä talvilintuja ja havaittu jokaisessa laskennassa. Kevätlaskennan aikaan naakat ovat jo usein hajautuneet pareittain sopivien savupiippujen ym. pesimäpaikkojen liepeille, niin nytkin. Havaitut 95 lintua on toiseksi paras summa, enemmän eli 99 lintua on havaittu vain vuonna 2015 ja pohjanoteeraus 32 lintua on vuodelta 2010. Naakka on viimeisten vuosikymmenten aikana runsastunut ja laajentanut levinneisyyttään pohjoiseen. Lajin rauhoitus purettiin vuonna 2018, mutta paljon todennäköisemmin naakkakantoihin tullee vaikuttamaan EU:n kaatopaikkadirektiivi, jonka myötä jätteenkäsittely siirtyy pois taivasalta eivätkä naakatkaan pysty enää jatkossa hyödyntämään yletöntä herkkutarjoilua. Suomessa pesii naakan itäinen alalaji soemmerringii, jonka tuntomerkkinä on mm. näkyvä valkeahko laikku kaulansivulla.

Varis on niin ikään tyypillinen, muttei erityisen runsas talvehtija Kirkonkylällä. Laji on Suomessa osittaismuuttaja ja kevätlaskennan aikaan osa linnuista voi hyvinkin olla jo kevätmuuttajia. Nyt havaittiin 35 lintua, joista a16 parvi Hinsalansalmen suunnalla viittasi muuttajiin. Ennätys 46 lintua on helmikuulta 2018 ja minimisumma 11 lintua vuodelta 2010.

Korppi on kevätlaskennan aikaan näkyvä kiertelijä, joka on havaittu 7/9 laskennassa. Nyt havaittiin 16 lintua ja ennätysmäärä 25 lintua on havaittu vuonna 2012.

Varpunen on vähentynyt dramaattisesti Suomessa ja niin myös Kirkonkylällä. Vuonna 2012 havaittiin vielä 29 yksilöä, kun viimeisten viiden vuoden aikana on havaittu yhteensä vain kahdeksan yksilöä ja mukaan mahtuu myös pari nollavuotta. Nyt havaittiin koirasvarpunen Venetien mahtavasssa orapihlaja-aidassa.

Pikkuvarpusen voittokulku Suomessa on ollut ennennäkemätöntä. Lajin ensihavainnot Vesilahdella lienee tehty juuri ennen 2000 -luvun vaihdetta ja vielä 2010 -luvun puolivälissä Kirkonkylällä havaittiin lähinnä vain yksittäisiä lintuja. Ensimmäisenä laskentakeväänä 2010 havaittiin jo 48 lintua. Vuonna 2015 havaittiin 118 yksilöä ja vuonna 2017 102 lintua. Tämän jälkeen Kirkonkylältä poistettiin sähkölinja ja samalla kymmenittäin pikkuvarpusen pesimäpaikaksi sopivia pylväitä onttoine poikkipalkkeineen. Samaan ajankohtaan sattui myös parin ryteikköisen pensasaidan leikkaus maan tasalle. Seuraavana talvena pikkuvarpusia havaittiinkin vain 30 (varpusia ei ollenkaan). Nyt havaittiin 89 lintua, joten näyttää siltä että kannan kasvu jatkuu.

Viherpeippo on kärsinyt suuresti leutojen talvien myötä yleistyneen alkueläimen aiheuttamasta trikomonaasi -taudista ja vain muutamassa vuodessa laji on romahtanut elinvoimaisesta erittäin uhanalaiseksi. Laji on havaittu jokaisessa laskennassa ja nyt havaittiin 47 lintua. Ennätysvuonna 2015 havaittiin 109 viherpeippoa. Laskentajakson keskiarvo on 65,4 yksilöä.

Tikli on runsastunut selvästi ja hyötyy leudoista, lumettomista talvista. Laji tavattiin ensimmäisen kerran kevätlaskennassa vasta vuonna 2014. Nyt havaittiin vain kuusi tikliä, mikä on vaatimaton määrä verrattuna ennätysvuoden 2018 yhteensä 35 tikliin. Laji on havaittu 6/9 laskennassa.

Vihervarpunen on oikukas talvehtija ja määrät vaihtelevat kuusen ja lehtipuiden siemensadon myötä. Laji on tavattu kevätlaskennassa vain 3/9 kertaa. Nyt havaittiin 14 lintua.


Myös urpiaisen esiintyminen vaihtelee vuosittain. Laji on tavattu 4/9 laskennassa. Nyt havaittiin 16 yksilöä, ennätys 73 lintua on vuodelta 2017.

Pikkukäpylintuja tavattiin nyt 2 + 2 lintua. Laji on havaittu kevätlaskennassa aikaisemmin vain kerran, mikä saattaa johtua mm. siitä, että kevätlaskennan aikaan monet pikkukäpylinnut ovat jo asettuneet pesimäreviireilleen kuusimetsien liepeille.

Punatulkkuja osui reitille vaatimattomat viisi yksilöä. Laji on havaittu jokaisessa kevätlaskennassa. Alkusyksyn hyvän pihlajanmarjasadon myötä lintuja jäi talvehtimaan runsaasti, mutta vaikuttaa siltä, että myös punatulkut olivat jo hajaantuneet pois taajamasta kohti pesimämetsiköitä.


Keltasirkku on talvella ollut lähes kateissa Kirkonkylältä, nähtävästi leudon ja lumettoman talven myötä linnut ovat pysytelleet peltoaukeilla ja vain pieniä määriä on etsiytynyt ruokintapaikoille. Nyt havaittiin vain 18 lintua. Laji on toistaiseksi havaittu kaikissa kevätlaskennoissa, mutta jäi puuttumaan 30.12. laskennasta. Kevätlaskennan ennätys 97 lintua on vuodelta 2016 ja keskiarvo on 37,1 yksilöä.

Kevätlaskennan lajimäärä 25 sivuaa ennätystä vuodelta 2015 mutta yksilömäärä 560 on varsin keskinkertainen, vaihtelu 422 (2012) - 708 (2017).  Kevätlaskennan lajikeskiarvo on 20,9 ja yksilökeskiarvo 556,6.

Talvilinnusto lienee juuri näin köyhää suurimmassa osassa eteläisen Suomen sisämaan maaseututaajamia.





Valkeakosken Lintuharrastajat ry on ylläpitänyt Fb -sivuillaan toimialueensa kuntien talvilintulistaa. Vesilahdella havaittiin talven 1.12.2019 - 29.2.2020 aikana seuraavat 72 lintulajia:

Laulujoutsen, merihanhi, alli, mustalintu, telkkä, isokoskelo, pyy, teeri, metso, peltopyy, fasaani, silkkiuikku, merikotka, kanahaukka, varpushaukka, hiirihaukka, piekana, maakotka, ampuhaukka, tuulihaukka, töyhtöhyyppä, kalalokki, harmaalokki, merilokki, varpuspöllö, kesykyyhky, uuttukyyhky, idänturturikyyhky, varpuspöllö, lehtopöllö, viirupöllö, sarvipöllö, helmipöllö, palokärki, harmaapäätikka, käpytikka, valkoselkätikka, pikkutikka, kiuru, tilhi, mustarastas, räkättirastas, hippiäinen, sinitiainen, talitiainen, kuusitiainen, töyhtötiainen, hömötiainen, pyrstötiainen, pähkinänakkeli, puukiipijä, isolepinkäinen, närhi, harakka, naakka, varis, korppi, varpunen, pikkuvarpunen, peippo, järripeippo, viherpeippo, vihervarpunen, urpiainen, tikli, kirjosiipikäpylintu, pikkukäpylintu, isokäpylintu, punatulkku, pulmunen, keltasirkku (71)



























Kommentit