Linturallit ovat harrastuksen parasta antia, niin tälläkin kerralla! Paikallinen sisisralli osuu ajankohtaan, jolloin maastossa on paljon lintuja, näkyvää muuttoa on niin pikkulinnuilla kuin petolinnuillakin ja mahdollisuus kaikenlaisen pikkukivan löytämiseen on sisämaassakin suurimmillaan.
 |
| Naurulokkeja 6.9.2019 Alhonselällä |
Aloitimme rallin tasan klo 17 tarkastamalla Vesilahden Alhonselän. Pari tuntia aikaisemmin kalastellut vanha kaakkuri oli häipynyt, mutta nuori
pikkulokki lenteli yhä selällä.
Kalatiiroja löytyi vielä 14 ja
naurulokkeja 140. Listalle ruksattiin myös
laulujoutsen,
merimetso,
harmaahaikara,
harmaa- ja
kalalokki,
varpus- ja
ruskosuohaukka,
kalasääski,
peippo, naakka, korppi sekä
sinitiainen.
Paluumatkalla tarkistimme pikaisesti Narvan Penttilän peltoaukean, mutta listalle saatiin vain suht tavallista lajistoa:
Tuulihaukka,
töyhtöhyyppä,
kivitasku,
västäräkki, sepelkyyhky ja
punarinta,
varis,
harakka sekä tiaisista
kuusi-,
töyhtö- ja
hömötintit.
 |
| Nuori arosuohaukka 6.9.2019 Manterejärvellä |
Seuraavaksi siirryimme Tarimaan pelloille, jossa oli viime päivinä näkynyt mukavasti petoja. Eipä aikaakaan, kun nuori naaras
arosuohaukka löytyi lentämästä matalla pellon yllä. Petopuolelta listattiin lisäksi pari
hiirihaukkaa ja nuori
sinisuohaukka, pikkulinnuista listalle liittyivät
haarapääsky,
keltavästäräkki,
pensastasku, niitty- ja
metsäkirvinen, hemppo, räkättirastas, vihervarpunen ja
keltasirkku.
 |
| Keltavästäräkki on ollut kuluvana vuonna pitkästä aikaa runsas. Kuva Ahtialanjärveltä elokuulta. |
Kirkkolahti oli seuraava kohde. Päivällä näkynyt aikuinen selkälokki oli häipynyt, mutta naaraspukuinen
harmaasorsa oli sitäkin mukavampi yllätys! Havahduimme outoon hieman käheään ohueen vihellykseen, jonka päästäjä nuori
kuovi lensi läheltä ohi, hyvä rallilaji vuodenaika huomioiden.
Jouhi- ja
sinisorsa,
tavi sekä
isokoskelo listattiin vesilintupuolelta ja
suokukko sekä
suosirri kahlaajista. Paikalla usein viihtyvää pikkusirriä ei valitettavasti löytynyt.
Matkalla Manterejärven pelloille havaittiin Vesilahden Hovin pellolla auton ikkunasta a25
tiklin parvi. Lähes ensimmäinen vastaantulija Mantereella oli nuori
arosuohaukka, joka myöhemmin paljastui kuvista samaksi jo pidempään Vesilahdella viihtyneeksi linnuksi. Rantapusikosta löytyi vähällä vaivalla kaksi
pajusirkkua ja kauniisti näytille tullut nuori
ruokokerttunen.
Närhi istui näkyvästi kuusen latvassa ja 300
kottaraisen parvi matkasi itään kohti yöpymäpaikkaa ja
kiuru, punakylkirastas sekä
talitinttikin havattiin.
Matkalla Alkkulanlammelle poikettiin pikaisesti ensin Ylämäen pelloilla, jossa oli paikallisena päivän toinen
kuovi, sekä Viialan Heinsuon pelloilla, josta listalle ruksattiin a55
kanadanhanhea ja metsän päällä lennellyt vanha punahousuinen
nuolihaukka.
 |
| Lehtokurppa esiintyi kuvauksellisesti auton valoissa |
Alkkulanlammella pikkulintujen liikehdintä oli jo hiipunut, mutta rastaat ja punarinnat ääntelivät aktiivisesti. 20
haapanaa, kaksi
nokikanaa,
musta- ja
laulurastas ynnättiin listalle. Myös
liejukana äänteli pariin otteeseen osmankäämikön seasta, jee, loistava rallilaji! Paluumatkalla takapenkin aina skarppi Pete hoksasi autonvaloissa tiellä seisovan
lehtokurpan, hyvä rallilaji sekin! Kello oli nyt 20.35, tästä olisi hyvä jatkaa aamulla.
 |
| Näkymä Tampereen suuntaan. Näsinneulaan on matkaa 27,3 km ja Vuoreksen mastoihin oikeanpuoleisella kukkulalla 19,1 km |
Noin 6.45 auringon jo noustua kapusimme Lempäälän Pyhällönvuoren torniin. Komeaa tornia ei selvästikään ole tarkoitettu lintujen tarkkailuun, sillä tornissa on katto, joka kaiken lisäksi on vieläpä niin matalalla, että suuri osa sektorista jää peittoon. Lisäksi monelle suomalaiselle lintutornille tyypillisesti ympäröivä metsä alkaa olla tornia korkeampi, mikä ei juuri edesauta havainnointia. Aamu oli onneksi kaunis ja aurinkoinen ja peipoilla, rastailla ja metsäkirvisillä oli kohtalaista muuttoa.
Palokärki,
harmaapäätikka, kymmenittäin
pikkukäpylintuja,
rautiainen,
järripeippoja, yksinäinen
kulorastas,
punatulkku, a4
kuikkaa,
kapustarinta,
pyy ja
pähkinähakki olivat uusia lajeja. Uuttukyyhky jäi vain yhden havainnojan varaan, eikä länteen matkannut kolmen todennäköisen frugin parvi koskaan tullut männynlatvan takaa esiin, ehkä tipahtivat johonkin pellolle?
 |
| Pyhällönvuoren torni Mattilan kylässä |
Parin tunnin staijauksen jälkeen jatkoimme Liponselän rantatietä kohti Alkkulaa. Nopea pysähdys hysyjä vilisevän maatalon pihapiirissä tuotti
puukiipijän,
mustapää- ja
hernekertun,
pajulinnun,
tiltaltteja,
pikkuvarpusen, viherpeipon sekä
peukaloisen.
Alkkulanlammin aamuvisiitti tuotti vesiperän, ei yhtään uutta lajia,
kesykyyhky sentään saatiin matkalla. Pyrstötiainen jäi vain yhden havainnoijan kuulohavainnoksi, eikä lajia harmillisesti saatu paikatuksi myöhemmin mistään. Lyhyen pohdinnan jälkeen päätettiin ajaa seuraavaksi Valkeakosken Metsäkansaan, josta ruksattiin lyhyen etsinnän jälkeen jo muutamia päiviä paikalla viihtynyt nuori
punajalkahaukka. Myös
tervapääsky sekä
lapinkirvinen olivat mukavia lisäyksiä listalle.
 |
| Ahtialanjärven mainio lintutorni |
Seuraavaksi päätimme kokeilla onneamme Ahtialanjärven lintutornilla, josta listalle saatiin kutakuinkin odotusten mukaista lajistoa: a3
jalohaikaraa,
tukkasotkia, neljä
tylliä,
taivaanvuohi. Päivän toinen pähkinähakki suoritti ohilennon. Jalohaikaran jalkojen juuressa kelluslehtisten seassa uinunut lupaavannäköinen sorsa havahtui viimein ja esitteli sinertävänharmaan siiven yläpinnan ja latuskanokkansa,
lapasorsa. Olimme jo lähdössä kun Pete huomasi pohjoisesta saapuvan hanhiparven.
Metsähanhen näköiset linnut ohittivat juuri ja juuri niin kaukaa, että tundrahanhea ei voinut varmuudella sulkea pois. Parvessa oli mukana myös yksi pienikokoisemmman oloinen yksilö.
 |
| Nuori naaras gena suoritti ylilennon Linnaisissa |
Horisontin tummat sadepilvet vyöryivät koko ajan lähemmäs ja listalta puuttui vielä runsaasti petolintuja. Suuntasimme Linnaisten peltoaukeille vielä puuttuvien petolintulajien toivossa.
Uuttukyyhky ja
kanahaukka havaittiin ensimmäisellä pysähdyksellä ja seuraava pysähdys tuotti
varpusen lisäksi todellisen yllärin kun
pikkukuovi muutti pulisten kohti etelää! Toistamiseen havaittiin kapustarinta (a3), lapinkirvinen, nuolihaukka ja ainakin seitsemän hiirihaukkaa, mutta mehiläishaukkaa vain ei irronnut.
Isolepinkäisiä istui langalla peräti kolme yksilöä,
pikkulepinkäisiä vain yksi, mutta sehän riitti! Päivän toinen havainto tehtiin tervapääskystä ja harmaapäätikasta ja sinsuohaukkojakin näkyi usempia.
 |
| Sinisuohaukkoja nähtiin päivän mittaan useita. Kuva syyskuun alusta Vesilahdelta |
Käyrälän peltoaukeille saavuimme yhtä aikaa saderintaman kanssa ja pian rankkasade piiskasi tehden havainnoinnista mahdotonta. Peltoaukean kierroksella ynnäsimme auton ikkunoista kiikaroiden 18 tuulihaukkaa, neljä sinisuohaukkaa, ruskiksen ja neljä isolepinkäistä - myyriä piisaa takuuvarmasti näillä pelloilla! Yhtään uutta lajia ei kuitenkaan saatu listoille, joten seuraavaksi päätimme siirtyä selkävesien äärelle.
Rauttunselän rannalle saavuttuamme sade oli heikentynyt tihkuksi ja olosuhteet olivat siedettävät. Kaukana selällä lensi pari kalatiiraa ja uusiksi lajeiksi saatiin pian
merilokki ja pari
tukkakoskeloa. Pete skarppasi äänestä
räystäspääskyn, joka löytyikin saman tien haarapääskyporukasta yläpuolelta. Varmasti lähemmäs tuhat haarapääskyä olimme päivän mittaan tarkastaneet, onneksi nyt tärppäsi! Kaukaa selältä löytyi lentelemästä nuori
räyskä, huima rallilalji sekin!
 |
| Vanajanselän rannalla silmä tarkkana |
Selkävesiä ei vielä jätetty rauhaan vaan siirryimme Ritvalaan Vanajanselän rannalle. Lukuisten silkkiuikkujen seasta löytyi pari kuikkaa, vaan ei kaakkuria. Sen sijaan
härkälintuja löytyi peräti kolme yksilöä ja mukava laji oli myös aikuinen
selkälokki.
 |
| Ritvalan Vähäjärven torni, järvelle ei juuri näe |
Jatkoimme Vähäjärvelle, jonka tornista ei nähnyt ainakaan järveä. Nyt satoi melko rapsakasti, mutta rantaluhdalle siirtyminen kannatti, sillä vanha
merikotka pelotti noin sata sorsalintua näkösälle, joukossa mm. kolme jouhisorsaa ja nuori
uivelo. Palatessamme tyytyväisinä pellonreunaa autolle, lapinkirvinen lensi yli ja lähistöllä rääkäisi pitkän varoitussarjan
fasaani, aina hankala rallilaji, eikä vähiten sateessa!
Siirryimme seuraavaksi Vesilahdelle, jossa Kirkkolahden lietteiden pikainen tarkastus ei tuottanut uusia lajeja. Korpiniemen pelloilla oli mukavasti lintuja, mutta valkoposkihanhia ei näkynyt. Pellonojan pusikoista löytyi neljä tiltalttia, nuori ruokokerttunen ja kello 16.50 nuori
pensaskerttu, joka jäi rallin lopetuslajiksi.
Lajeja yhteensä 112 ja kilometrejä kertyi noin tuplasti lajimäärään nähden, eli 225. Kiitos mainiosta retkiseurasta Pete ja Pete!
Kommentit
Lähetä kommentti