Surkeista keleistä huolimatta kesä etenee vääjäämättä. Edellisestä seurantapyynnistä 11.6. on vierähtänyt pari viikkoa ja tällä välin maastossa onkin tapahtunut paljon. Yön Satakielet ovat jo pääosin vaienneet ja uutena muuttajana oli saapunut kultarinta, joka lauloi rengastuspaikan lähellä korkeimpien lehtipuiden latvuksissa.
Pyyntipaikan kasvillisuus rehottaa ja eräs näkyvimmistä lajeista on lupiini. Se on vieraslaji, josta on mahdoton päästä eroon. Monen mielestä tämä alunperin pohjoisamerikkalainen hernekasvi on maiseman kaunistus, mutta mielipiteistä huolimatta laji on vakava uhka alkuperäisille niittyjen ja ketojen kasveillemme.
Varsinainen riesa on myös lampia reunustava, keskieurooppalaista alkuperää oleva vieraslaji isosorsimo. Oman kokemukseni perusteella isosorsimokasvusto muistuttaa ulkoisesti järviruokokasvustoa, mutta järviruokoon verrattuna kirvat ja muut hyönteiset eivät siinä viihdy. Käytännössä isosorsimokasvusto on kerttusten ja muiden hyönteissyöjien ravinnonhankinnan kannalta kuin autiomaa.
Keväästä saakka paikalla ollut ruokosirkkalintu oli siirtynyt laulamaan ruovikon lähireunaan, joten käytin hiljaisen aamukierroksen jälkeisen ajan teemapyyntiin. Ruokosirkkalintu on luonnossamme tulokaslaji. Tulokaslaji laajentaa levinneisyysaluettaan luontaisesti, eikä ole suoranaisesti ihmisen levittämä toisin kuin vieraslajit. Kuitenkin myös tulokaslajit ovat usein hyötyneet ihmisen toiminnasta ja ruokosirkkalinnunkin suosimat ruokotiheiköt ovat suorastaan räjähtäneet meren ja järvien lahdille ihmisen toiminnasta aiheutuneen rehevöitymisen myötä. Ruokosirkkalinnusta lajina ei silti ole haittaa alkuperäislajeillemme. Se on löytänyt kaikkein tiheimmästä ruokoviidakosta itselleen sopivan, asuttamattoman lokeron.
Edellisellä kerralla rengastamani viitakerttunen tuli kontrolliksi kohdasta, jossa oli aiemmin laulanut viitakerttunen, mutta jossa ei nyt aamulla laulanut mikään. Arvelin, että kyseessä saattaisi olla pariutunut koiras, etäältä kun kantautui vielä pariutumattoman, yhä sinnikkäästi laulavan viitakerttusen laulu. Arveluni osui todennäköisesti oikeaan, sillä lähes samasta paikasta tuli verkkoon hetkeä myöhemmin suurella hautomalaikulla varustettu viitakerttunen, selvästikin naaras. Toivottavasti pesintä sujuu hyvin koleista päivistä huolimatta.
Lintumaailmassa pesinnät eivät ole tänäkään vuonna sujuneet kovin hyvin ja voisi sanoa, että monen lajin pesinnät ovat jopa pari viikkoa myöhässä. Kuvan nuori vihervarpunen sai kunnian olla vuoden ensimmäinen paikalla rengastettu poikanen. Lisäksi myös punarinta- ja talitiaisnuorukaiset osuivat verkkoon. Käpylinnuilla oli aamun aikana pientä liikehdintää, yhteensä 37 pikkukäpylinnun kuuloista matkasi pääosin lännen suuntaan pikku parvina.
Pyynnin tulokset:
Pyyntipaikan kasvillisuus rehottaa ja eräs näkyvimmistä lajeista on lupiini. Se on vieraslaji, josta on mahdoton päästä eroon. Monen mielestä tämä alunperin pohjoisamerikkalainen hernekasvi on maiseman kaunistus, mutta mielipiteistä huolimatta laji on vakava uhka alkuperäisille niittyjen ja ketojen kasveillemme.
Varsinainen riesa on myös lampia reunustava, keskieurooppalaista alkuperää oleva vieraslaji isosorsimo. Oman kokemukseni perusteella isosorsimokasvusto muistuttaa ulkoisesti järviruokokasvustoa, mutta järviruokoon verrattuna kirvat ja muut hyönteiset eivät siinä viihdy. Käytännössä isosorsimokasvusto on kerttusten ja muiden hyönteissyöjien ravinnonhankinnan kannalta kuin autiomaa.
 |
| Savi's Warbler. This specimen was greyish and very pale below. I don't think subspecific ID is possible for a single stray individual, but birds from Central Asia (ssp. fusca) are paler than nominate birds. |
Keväästä saakka paikalla ollut ruokosirkkalintu oli siirtynyt laulamaan ruovikon lähireunaan, joten käytin hiljaisen aamukierroksen jälkeisen ajan teemapyyntiin. Ruokosirkkalintu on luonnossamme tulokaslaji. Tulokaslaji laajentaa levinneisyysaluettaan luontaisesti, eikä ole suoranaisesti ihmisen levittämä toisin kuin vieraslajit. Kuitenkin myös tulokaslajit ovat usein hyötyneet ihmisen toiminnasta ja ruokosirkkalinnunkin suosimat ruokotiheiköt ovat suorastaan räjähtäneet meren ja järvien lahdille ihmisen toiminnasta aiheutuneen rehevöitymisen myötä. Ruokosirkkalinnusta lajina ei silti ole haittaa alkuperäislajeillemme. Se on löytänyt kaikkein tiheimmästä ruokoviidakosta itselleen sopivan, asuttamattoman lokeron.
Edellisellä kerralla rengastamani viitakerttunen tuli kontrolliksi kohdasta, jossa oli aiemmin laulanut viitakerttunen, mutta jossa ei nyt aamulla laulanut mikään. Arvelin, että kyseessä saattaisi olla pariutunut koiras, etäältä kun kantautui vielä pariutumattoman, yhä sinnikkäästi laulavan viitakerttusen laulu. Arveluni osui todennäköisesti oikeaan, sillä lähes samasta paikasta tuli verkkoon hetkeä myöhemmin suurella hautomalaikulla varustettu viitakerttunen, selvästikin naaras. Toivottavasti pesintä sujuu hyvin koleista päivistä huolimatta.
Lintumaailmassa pesinnät eivät ole tänäkään vuonna sujuneet kovin hyvin ja voisi sanoa, että monen lajin pesinnät ovat jopa pari viikkoa myöhässä. Kuvan nuori vihervarpunen sai kunnian olla vuoden ensimmäinen paikalla rengastettu poikanen. Lisäksi myös punarinta- ja talitiaisnuorukaiset osuivat verkkoon. Käpylinnuilla oli aamun aikana pientä liikehdintää, yhteensä 37 pikkukäpylinnun kuuloista matkasi pääosin lännen suuntaan pikku parvina.
Pyynnin tulokset:
| reng/ringed | kontr/retrap | ||||
| Rautiainen | Dunnock | 1 | |||
| Punarinta | European Robin | 1 | |||
| Satakieli | Thrush Nightingale | 1 | |||
| Punakylkirastas | Redwing | 1 | |||
| Ruokosirkkalintu | Savi's Warbler | 1 | |||
| Ruokokerttunen | Sedge Warbler | 1 | |||
| Viitakerttunen | Blyth's Reed Warbler | 1 | 1 | ||
| Pensaskerttu | Common Whitethroat | 2 | |||
| Lehtokerttu | Garden Warbler | 3 | 2 | ||
| Pajulintu | Willow Warbler | 2 | |||
| Talitiainen | Great Tit | 2 | 1 | ||
| Peippo | Chaffinch | 1 | |||
| Vihervarpunen | Siskin | 2 | |||
| Pajusirkku | Reed Bunting | 1 | |||
| 18 | 6 | ||||
| 24 |
Kommentit
Lähetä kommentti