19.3. Idänturturikyyhky Tampereella - Oriental Turtle Dove, Tampere, Finland

Oriental (Rufous) Turtle Dove in Tampere today. Rather small first-winter bird with advanced moult, whitish undertailcoverts and pale belly. Tips of tail feathers are not pure white, but light pearly grey. Is this meena, or intermediate?

Happy twitchers, but OTD itself still a little bit too far...
Eilisaamun hylsy sai onnellisen päätöksen kun idänturturikyyhky löytyi uudelleen. Lintu oli kauniisti esillä toista tuntia ja jonkinlaista dokumenttia syntyi. Mainittakoon, että eilen kävin etsimässä lintua lähes tämänpäiväisen paikan naapurista. Pihalla linnunpönttöä puuhun asentanut rouva kertoi, että lintu ilmestyi heidän ruokinnalleen nälkäisen oloisena jo marraskuun alussa ja on sen jälkeen viihtynyt pihapiirissä ja ruokintapaikalla yhtäjaksoisesti.

...but finally, it came close enough for "strawpipe-cameras"
Lintu on määritetty alalajeista läntisemmäksi, meenaksi, pienen koon, vaalean vatsan ja alaperän sekä valkeahkon pyrstönkärjen perusteella. Itse asiassa pyrstönkärki ei ole puhtaanvalkoinen, vaan vaalean helmenharmaa. Pyrstön kuviointi näkyy oheisissa kuvissa jotenkuten, vaikka jotakin oleellista puuttuu. Paras turturikyyhkyjen määrityksen pureutuva juttu ikinä on jo yli 20 vuotta vanha (Jännes 1995), joten lienee paikallaan kerrata perusasiat kuvien yhteydessä.

Bulky, Pigeon-like with obvious contrast between grey crown and vinaceous-brown nape of neck, pale belly and lot of black on tailfeathers. Some tailfeather tips seem to be white, while others are grey.
Ensikosketus lintuun oksalta kuusen kätköistä (ja kiitos Kalkon Olaville kuvausjärjestelyistä!). Idänturturikyyhkyn tuntomerkkejä kuvassa ovat roteva, uuttukyyhkymäinen rakenne, kontrasti harmaan päälaen ja violetinruskean niskan välillä sekä laajalti mustat pyrstösulkien tyvet. Vaaleahkon violetinpunertava rinta vaihtuu alaosastaan valkeaksi jo melko ylhäällä meenalle tyypilliseen tapaan. Osa pyrstösulkien kärjistä on sen sijaan alapuolelta selvästi harmaansävyiset.

Dark bluish-grey back, rump and uppertailcoverts, with darkish centres to some feathers. Rounded and reduced bare orbital ring around eye. Nice and colourful Dove!
Selkä, yläperä ja pyrstön yläpeitinhöyhenet ovat melko tummat ja värikkään sinertävänharmaat, mikä on tyypillistä idänturturille. Osa yläperän höyhenistä on tummakeskustaisia. Myös keskiaasialaisilla turturikyyhkyillä yläperä ja joskus selkäkin voivat olla laajalti siniharmat. Idänturturikyyhkyn lajituntomerkki on myös pyöreä silmänseutu, eli silmää ympäröivä paljas silmäreunus on usein pienialainen, toisin kuin turturikyyhkyllä, jolla silmäreunus ulottuu laajemmin silmän ympärille. Tässäkin on suuri yksilöllinen vaihtelu ja juhlapuvussa reunus on laajin ja kirkasvärisin.

Tips to tailfeathers seem to be very pale pearly-grey, except tip of growing T6 on right side, which is pure white (just visible under a TC). T6 in left side is still in sheath, so it is of no use for ID.

Lintu on vaihtanut pyrstösulat ad tyyppisiin, ehkä keskimmäistä paria lukuunottamatta (vanhallakaan ei ole valkoisia kärkiä keskimmäisessä parissa). Tuoreiden pyrstösulkien kärki ei ole puhtaanvalkoinen, vaan heikosti helmenharmaa, paitsi oikeanpuolisen, kasvussa olevan T6 kärki, joka on puhtaanvalkea (näkyy kuvassa yläpeitinhöyhenen alta). Taustan lumihanki näyttää siniharmaalta ja maastossa pyrstönkärki oli valkoisempi, vain heikosti vaalean helmenharmaa. Turturikyyhkytaksonien määrityksen kannalta hyödyllinen uloin pyrstösulka on valitettavasti vasta tupessa, siis kasvamassa, eikä sen kuviointia voi arvioida vielä. Ehkä viikon kuluttua :)

Newly moulted inner primaries are blackish, with wide whitish tips typical for OTD. Juvenile primary-coverts are lacking rusty tips, which are typical for most TD's, but can be lacking or wear off.
Siipisulkasato on käsisulkien osalta pitkällä. Uloimmissa juv käsisulissa ei enää ole näkyvissä useimmille nuorille idänturtureille tyypillistä selvärajaista oranssia reunusta. Tuoreiden mustien ad käsisulkien leveähkö ja selvärajaisesti valkoinen kärki on sen sijaan tyypillinen idänturturikyyhkylle. Jäljellä olevat juv puvun käph:t ovat idänturturilla tummakärkiset, turturilla juv käph:n kärjissä on yleensä selvä ruskea kolmiomainen kuvio, joka voi puuttuakin, tai kulua pois.

Secondaries are juvenile, but most coverts are adult.
Kyynärsulat ovat vielä juv ikäluokkaa, peitinhöyhenet sen sijaan ovat jo vaihtuneet aikuispukuun paria yksittäistä lukuun ottamatta. Hartiahöyhenten ja peitinhöyhenten kärkien keskinäinen sävyero näkyy hyvin. Kuvassa pyrstön kärki erottuu lunta vasten hieman harmaampana.

Coverts forming grey wingpanel are mostly lacking, except some outernmost lesser and medium coverts. In OTD these are darker and cleary bicoloured, with darker bluish-leadgrey centres and paler tips and fringes, whereas in TD these are lighter bluish grey, and each feather is uniform in colour.
Siivelle harmaan paneelin muodostavista höyhenistä ovat kasvaneet uloimmat pienet ja keskimmäiset peitinhöyhenet, isot peitinhöyhenet puuttuvat. Idänturturikyyhkyllä siiven harmaan paneelin muodostavat höyhenet ovat turturikyyhkyn höyheniä tummempia ja kaksivärisiä: Tumman lyijynsiniharmaan keskustan ja vaaleamman reunuksen välillä on kontrasti. Turturilla siniharmaa paneeli on vaaleampi ja höyhenet ovat yhtenäisen sinertävän harmaat.

Bluish grey underwings and axillaries, white vent and undertailcoverts. Tip of outernmost (?), growing tailfeather appears pure white here.
Siiven alapeitinhöyhenet ja kainalot ovat sinertävänharmaat. Alaperä ja pyrstön alapeitinhöyhenet valkoiset. Kasvussa olevan uloimman (?) pyrstösulan kärki näyttää tässä puhtaanvalkealta.

Tertials and coverts with big, rounded black centres and rather clear-cut thin orange fringes. No whitish tips to coverts, which is supportive for meena. Tertials and scapulars have a bit brighter tone in fringes than coverts have, making contrast to the wing, compared to more uniformly and less brightly coloured feathers of TD.
Tertiaalit, hartiahöyhenet ja peitinhöyhenet ovat laajalti mustakeskustaiset ja kontrasti kapeahkoihin oranssinsävyisiin reunuksiin on melko jyrkkä. Turturilla höyhenten reunat olisivat himmeämmän ja vaaleamman okranruskeat ja reunus olisi leveämpi, musta keskusta olisi pienialaisempi ja muodoltaan kolmiomainen. Turturilla tertiaalien, hartiahöyhenten ja peitinhöyhenten reunat ovat keskenään yhtenäisen väriset saaden siiven näyttämään yhtenäisen väriseltä. Idänturturilla on reunuksissa sävyero peitinhöyhenkentän, sekä tertiaalien ja hartiahöyhenten välillä, mikä saa siiven näyttämään kirjavalta.

Bluish-grey ground color to neckpatch is typical for OTD, but some meenas can have white feathers mixed, and some TD's can have bluish. OTD usually has 4 - 6 thin stripes, whereas TD has 3 - 4 bolder stripes.
Kaulalaikun pohjaväri on idänturturikyyhkyllä sinertävän harmaa, mutta meenalla seassa voi valkoisiakin höyheniä ja toisaalta myös turturikyyhkyllä pohjaväri voi olla harmaa. Idänturturilla laikussa on yleensä 4 - 6 ohutta mustaa juovaa, turturilla 3 - 4 leveämpää mustaa juovaa, mutta tuntomerkin arviointi ei ole helppoa, sillä juovien määrä näyttää vaihtelevan linnun asennosta riippuen.

Rather pale, vinaceous-lilac upper breast and even paler lower breast.
Rinnassa viinipunaisen violetti sävy, rinnan alaosa jo vaaleampi. Kaiken kaikkiaan rinta on varsin vaalea verrattuna orientalikseen.

OTD has typically shorter and more triangular primary projection, whereas in TD projection is proportionally longer and more even in width.
Idänturturikyyhkyn siipiprojektio on suhteellisesti lyhyempi kuin turturikyyhkyllä ja projektio on kolmiomainen, leventyen kohti tyveä. Turturin pidempi projektio näyttää tasaisemmin kapealta. Vaalea alaperä alkaa vasta jalkojen takaa, toisin kuin turturilla seuraavassa kuvassa.

Adult TD, Sicily, July. Crown and nape of neck concolorous ligh grey, all wingcoverts and tertials have broad, dull ochrous brown margins which are concolorous throughout the wing, with sharply demarcated, small triangular black centres. Pale bluish-grey panel with uniform feathers, four broad stripes on whitish background on neckside, white belly and undertailcoverts, long primary projection. And lot of bare orbital around eye. Well this one is far from tricky ones!
Vanha turturikyyhky, 8.7.2011 Sisilia. Päälaki ja niska tasavärisen harmaat, siipi yhtenäisen värinen, pienet kolmiomaiset mustat keskustat höyhenissä, peitinhöyhenten reunat himmeän okranruskeat, siiven siniharmaa paneeli vaaleahko ja höyhenet yhtenäisen väriset, kaulalaikun pohjaväri valkeahko neljällä mustalla juovalla, vaalea vatsa ja alaperä, pitkä kapea siipiprojektio sekä laaja silmäreunus.

OTD ssp. orientalis, Finland, Nov. First-winter, advanced moult, with darkish breast and belly, bluish-grey rump, grey vent and undertailcoverts, grey tips to tailfeathers (not visible). Some orientalis can have white tips too. Short triangular primary projection, blackish primaries with broad, clear-cut bright orange fringes. Juvenile coverts have uniform blackish centres and contrasting orange-buff edges, with whitish tips.
Idänturturikyyhky orientalis, marraskuu 2006, Kristiinankaupunki. Pitkälle sulkinut nuori lintu. Laajalti mustakeskustaiset tertiaalit, hartia- ja peitinhöyhenet, reunukset kontrastikkaasti kirkkaan oranssit. Tumma, viininpunaisenvioletti rinta ja koko vatsapuoli, sekä harmaa alaperä ja pyrstön alapeitinhöyhenet. Linnun siniharmaa pyrstönkärki ei erotu kuvassa. Rakenteeltaan lähes sepelkyyhkymäisen roteva, suurikokoinen lintu. Yläperä on tumman siniharmaa, nuoruuspuvun siipisulissa on mustat keskustat ja selvärajaiset oranssit reunukset. Siipiprojektio lyhyt ja kolmiomainen. Otsa ja päälaki ruskeanharmaat, mutta tällä yksilöllä väriero ruskeaan niskaan varsin heikko. Juv -puvun höyhenissä on yksiväriset tummat keskustat, lämpimän oranssinbuffit reunukset ja kontrastikaat valkoiset kärjet.

OTD meena, in practically juvenile plumage, Finland, nov. Tertials and coverts with dark blackish-grey or -brown centres and clear-cut rufous fringes and whitish tips. No obvious clear-cut black shaft-streaks. Primaries blackish with, again, broad bright orange fringes. White belly, vent and undertailcoverts, as well as tailtip.
Idänturturikyyhky meena, marraskuu 2006, Rauma. Tämä lintu on juv -puvussa, vain muutama pieni peitinhöyhen on vaihtunut vanhan linnun pukuun. Meenalla ja varsinkin orientaliksella juv -puvun tertiaalien ja peitinhöyhenten keskustat ovat tummat, ruskeanmustat tai mustanruskeat, eikä höyhenissä tyypillisesti erotu kapeaa mustaa ruotijuovaa. Lisäksi höyhenen reunus on selvärajaisesti ruosteen- tai oranssinruskea ja kärki yleensä diffuusisti vaalea. Eroja turturiin ovat myös mustakeskustaiset käsisulat, joissa on selvärajainen oranssinsävyinen reunus, linnun rakenne sekä suurempi koko. Orientalis on juv -puvussakin helpompi tuntea, koska alaperä, pyaph:t ja pyrstön kärki ovat harmaat (joillakin yksilöillä pyrstönkärki voi olla valkeahko).

Juvenile TD, Finland, Sept., with few adult scaps and lesser coverts. Centres of feathers pale, with little contrast to dull brown thin fringes. Tertials and some coverts with black or blackish shaft-streaks, which are very typical for juvenile TD but are lacking on OTD. Also primaries are pale brown, with little contrast to ochrous-brown fringes. Compared to juv meena above, gives pale, more uniform, bleached impression.
Turturikyyhky, syyskuu 2011, Tampere. Myös tämä lintu on juv -puvussa lukuun ottamatta muutamaa vaihtunutta peitin- ja hartiahöyhentä. Tertiaalien ja peitinhöyhenten pohjaväri on vaaleampi kuin idänturturilla ja höyhenten keskellä erottuu tummempi, monilla yksilöillä mustahko ruotijuova tai -kiila. Höyhenten renukset ovat idänturturia vaaleammat, oranssinsävyisen ruskeat, ja kontrasti höyhenen keskustaan on vähäinen. Siipisulat ovat pohjaväriltään vaaleammat ja kontrasti lämpimänruskeaan, kapeaan reunukseen on heikko. Siiven projektio on pitkä ja tasalevyisempi verrattuna idänturturin lyhyeen kolmioon. Yleisvaikutelma hailakampi ja tasavärisempi kun ylemmän kuvan meenalla.

Meena esiintyy meitä lähimpänä, Länsi-Siperian eteläosista Keski-Aasiaan ja Nepaliin saakka, orientalis on itäisempi ja esiintyy Siperian keskiosista aina Japaniin, Koreaan, Kiinaan sekä Pohjois-Vietnamiin saakka. Paitsi ulkonäössä, eroavuuksia on myös äänissä, joten alalajeille on ajoittain ehdotettu lajistatusta. Meena ja orientalis risteytyvät Siperiassa ja välimuotoisia yksilöitä tavataan. Ei liene tiedossa, kuinka laajalla alueella risteymistä tapahtuu, tai kuinka yleisiä välimuotoiset yksilöt ovat. Loput neljä idänturturin alalajia (orii, stimpsoni, erythrocephala ja agricola) ovat paikkalintuja.

Tampereen lintu ei selvästikään ole orientalis, mutta voiko sen huoleti määrittää meenaksi? Pieni koko, vaalea rinta, hyvin vaalea vatsa sekä valkeahko alaperä ja pyrstön alapeitinhöyhenet sopivat hyvin meenaan. Isoista ja keskimmäisistä peitinhöyhenistä puuttuvat tyystin valkeahkot kärjet, jotka tyypillisesti muodostavat orientalikselle ja joillekin meenoille valkeat siipijuovat. Siipijuovien puuttuminen sopii siis erityisesti meenaan. Vaikka tertiaalien ja peitinhöyhenten kirkas ja voimakkaan kontrastikas väritys on tyypillisempi orientaliksella, jyrkkärajaiset reunukset sopivat paremmin meenalle. Myös orientaliksella voi olla valkeahko pyrstönkärki, vaikka valtaosalla yksilöistä se on harmaa. Mutta sallitaanko meenalle tuoreessa puvussa hyvin heikosti helmenharmaat kärjet, edes osassa sulkia? Tähän on vaikea löytää vastausta ainakaan julkaistun kirjallisuuden perusteella, eikä netin kuvavalikoimaakaan seulomalla juuri viisastu. Kirjallisuudessa meenan pyrstönkärki kuvataan poikkeuksetta valkoiseksi turturin tapaan, mutta joillakin meenoilla erottuu silti kuvissa heikko harmaa sävy. Uloimman pyrstösulan kuviointi saattaisi tuoda lisävalaistusta. Sitä ja parempaa tietoa odotellessa lintua voinee pitää meenana.

Conclusion? Small bird, with pale upper breast, even paler lower breast and whitish belly, vent and undertailcoverts good for meena. No whitish tips to greater and median coverts (= no wingbars) is strongly supportive for meena, as are sharply-demarcated feather fringes, too. Some orientalis can have whitish tailtips, but can some meena have pale pearly-grey feathertips to tail? To be honest, I don't know, but without better knowledge I guess it's meena!


Lähteet

Hirschfeld & Svensson: Fältbestämning av större turturduva Streptopelia orientalis. VF (1985)
Hirschfeld: Identification of Rufous Turtle Dove. BW (1992)
Jännes: Idänturturikyyhky - vieras Aasiasta. Alula (1995)
Shirihai: Oriental Turtle Dove (Streptopelia orientalis), Ashdod area 27/02/2010.
Birding Frontiers. Controversial Rufous Turtle Dove.
Birding Frontiers. Oriental Turtle Dove. 
Birding Frontiers. Tail pattern on Oriental Turtle Dove.
Birding Frontiers. Rufous Turtle Dove. Juvenile in Israel.
http://www.xeno-canto.org/120409 (meena, Astana, Kazakhstan) 
http://www.xeno-canto.org/265902 (orientalis, Hanzong, Kiina)

HUOM!!! Jos joku haluaa antaa käyttöön kuvan tai pari tummasta turturista (esim. keskiaasialaiset, näitähän näkee muutolla mm. Israelissa), ilmoittaudu kommenttikentässä!

NOTE!! If you want to provide a pic or two of darker, Central-Asian Turtle Doves, plz notify me in comments!

Kommentit