Talvea odotellessa - Birding slowdown, a Great Grey Shrike and the first snow

Whooper Swan is nowadays a successful breeder, here is a pair with no less than seven offsprings!
Loppusyksy on ollut lintumaailmassa varsin hiljainen. Marraskuun alkupuoli oli epätavallisen lämmin, mutta toisaalta jo lokakuun alun pakkasjakso sekä pihlajanmarjakato tyhjensivät maaston tehokkaasti linnuista. Tikkoja, myös valkoselkä- ja harmaapäätikkoja, on yhä ollut liikeellä mukavasti.

23.10. kotipihan yli matkasi töyhtöhyyppien vanavedessä länteen suokukko - kyseessä on Pirkanmaan myöhäsin havainto lajista kautta aikojen!

27.10. ajelin Hollolan Manskiveen bongaamaan paikalla muutaman päivän viihtyneen nunnatasku-naaraan. Kyseessä oli prosu tai, kuten nykyään sanotaan, tupla. Lintu oli edellisinä päivinä viihtynyt aivan tien vieressä, mutta nyt kylmä pohjoistuuli piiskasi peltoaukeaa ajoittaisten sadekuurojen kera pakottaen taskun tuulensuojaan pellon takaosaan. Onneksi lintu kuitenkin erottui putkella kohtuullisesti. Tarsigerista löytyy Petri Koiviston hieno kuva linnusta. Matkalla näkyi myös muutama pieni valkoposkihanhiparvi matkalla lounaaseen.

31.10. saimme kerrankin koko jengin kasaan, joten oli harvinaisen kiva osallistua Pyhäjärviralliin. Laji toisensa jälkeen kaivettiin esiin, kelpo rallilajeja olivat ainakin tundrahanhi, pyy, kuikka, piekana, ampuhaukka, sepel- ja turkinkyyhky, pohjantikka, peukaloinen, punakylkirastas ja pähkinähakki. Havaitsimme yhteensä 70 lajia rallin aikana ja ilahduttavasti yksikään laji ei jäänyt sulkuihin (sulkulaji = laji jonka havaitsee vain alle puolet ryhmästä, eikä sitä hyväksytä joukkueen lajimäärään). Pyhäjärvirallin sivuilta voi tarkistaa, mihin tuloksemme tänä vuonna riitti.

Great Grey Shrike Lanius excubitor. This one has a double wing-patch, white rump and scapulars. Also T5 appeared to be wholly white.

Great Grey Shrike Lanius excubitor, showing some features resembling subspecies homeyeri. Birds like this are not exceptional and are within variation of nominate subspecies.
1.11. tapasin Vesilahden Kaakilassa mielenkiintoisen isolepinkäisen. Linnulla oli joitakin Ukrainassa esiintyvään homeyeri -alalajiin viittaavia piirteitä: Varsin laajasti valkoista käsisulissa sekä myös kyynärsulissa, muodostaen siivelle tuplalaikun; Valkeahko yläperä ja pisimmät pyrstön yläpeitinhöyhenet; Melko leveälti ja diffuusisti valkoiset hartiahöyhenet; Pyrstön kaksi ulointa sulkaparia (T6, T5) vaikuttivat kokovalkoisilta (tätä en valitettavasti onnistunut dokumentoimaan, joten tuntomerkin arviointi jää epävarmaksi). Toisaalta linnun yläpuolen väritys oli nimialalajin tapaan sinertävän harmaa ja suhteellisen tumma, eikä naamarin yläpuolella juuri ollut valkoista silmäkulmanjuovaa. Nykytiedon mukaan tämän näköiset yksilöt mahtuvat nimialalajin vaihteluun eivätkä ole erityisen harvinaisia Suomessa, joten kyseessä on todennäköisesti ihan tavallinen lapinharakka. En löytänyt lintua seuraavina päivinä uudelleen, mutta mm. hiiripöllö ja toinen isolepinkäinen näkyivät lähistöllä, joten tämäkin yksilö saattaa yhä olla maisemissa.

6.11. laskin Vesilahden Kirkonkylän talvilintureitin seitsemättä kertaa, reitti kirkko-Rautialantie-Pajaranta-Kirkkolahdentie-Venetie-Pappilanraitti-Kaustalantie-Kesontie-Rautialantie-Koulutie-Aurinkorinne-Anttilantie-Uimarinpolku-Kuuliantie, reitin pituus on 6,6 km. Viime vuonna havaitsin syyslaskennssa ennätykselliset 36 lajia sekä mukavat 1541 lintuyksilöä. Nyt ei ollut marjalintuja ja sää oli viime vuotiseen verrattuna suttuinen, joten lajimääräksi jäi 26 ja yksilömääräksi vaatimaton 559. Suuri osa talvilinnuista löytää vielä ravintoa metsistä ja pelloilta ja toisaalta ruokintapaikkojakin oli perustettu vasta muutamia. Saa nähdä, muuttuuko lintutilanne varsinaisessa talvilintulaskennassa vuodenvaihteen tienoilla.

Kuvaparissa laskentareitin varrelta hautausmaa ja uimaranta tuhnuisessa kelissä, viime syksyn laskennassa maisema näytti auringonpaisteessa tältä ja tältä. Nyt pihlajanmarjoista ei ollut tietoakaan ja tilhet ja rastaatkin olivat kateissa.

Picture pair of circumstances of winter bird census - in comparison with last year, the day was dim and gloomy
Vuosien 2009 - 2015 syyslaskennoissa olen havainnut nyt yhteensä 48 lajia. Seuraavat 14 lajia kuuluvat olennaisesti Kirkonkylän loppusyksyn linnustoon, sillä ne on havaittu jokaisessa laskennassa:

Harakka, keltasirkku, kuusitiainen, käpytikka, naakka, närhi, pikkuvarpunen, punatulkku,
puukiipijä, sinitiainen, talitiainen, varis, varpunen, viherpeippo.

Seuraavat lajit on havaittu toistaiseksi vain kerran:

Harmaahaikara, harmaapäätikka, hemppo, isolepinkäinen, kottarainen, pajusirkku, punarinta, silkkiuikku, varpushaukka.

House Sparrow, male. Just two or three more years, and House Sparrow has disappeared forever from this area.
Varpunen on selvästi taantuva laji, pikkuvarpusen kustannuksella. Saa nähdä, miten pikkuvarpusen lähitulevaisuudessa käy. Laji on monin paikoin hyödyntänyt pesimäpaikkanaan 20kV sähköpylväiden metalliputkia. Parhaillaan verkkoyhtiöt muuttavat häiriöille alttiita linjoja maakaapeleiksi ja samalla hävittävät tuhatmäärin pikkuvarpusen käyttämiä pesäpaikkoja.

Used-to-be breeding-box for Tree Sparrow.

Long-tailed Tit caudatus from my garden - to my eye, the most beautiful of all subspecies of this variable bird!
Ensilumi satoi Vesilahdella 20.11. ja sitä tuli kerralla maltilliset viisi senttiä, toisin kuin pohjoisella Pirkanmaalla Juupajoella, jossa lunta oli paikoitellen jopa 39cm!

Nearby lake, showing how heat from water has melted snow from the trees by lakeside.
Muutaman minuutin kävelymatkan päässä avautuu näkymä Toutosen järvenselälle, jossa satunnaisesti viivähtää loppusyksyllä isokoskeloparvia. Kuvasta on turha etsiä isokoskeloa, mutta siitä näkee hyvin, miten järvestä haihtuva lämpö on sulattanut lumet järven rantaa lähinnä olevista puista.

Whooper Swans stay in the fields until snow coverage.
Vielä 21.11. reilusti toistasataa joutsenta ruokaili Vesilahden Korpiniemen sänkipelloilla. Kyseisessä paikassa lienee ollut hyvin kauranjyviä, sillä paikalla viihtyi myös runsaasti keltasirkkuja ja pikkuvarpusia.

Yellowhammer, male.
Seuraavana päivänä 22.11. lumi oli peittänyt pellot ja jäljellä oli vielä yksi joutsenperhe. Kylmän yön jäljiltä joutsenilla oli ensimmäinen kunnon muuttopäivä ja joitakin parvia näkyi tai kuului pitkin päivää.



On 22nd November, most Swans had left the snowy fields and occasional flocks were flying by up in the skies.
Alhonselälle kerääntyy ennen jäiden tuloa melkoisia isokoskeloparvia. Oheisessa parvessa arvioin olevan noin 2500 lintua, mutta yhtä hyvin niitä saattoi olla 3000.

A flock of something like 3000 Goosanders, Alhonselkä, Lake Pyhäjärvi, Vesilahti. This pic is 8000px wide.

Feeding Goosanders attract gulls, too.
Koskeloparven liepeillä ruokaili puolensataa kalalokkia ja lähes saman verran harmaalokkeja. Alhonselällä viihtyy usein marraskuun lopulla myös naurulokkeja, mutta tällä kertaa yhtään ei osunut putkeen.

Fly-by male Goosanders.

Juvenile Common Gull in interesting light of a winter day.
Lokkien ja vesilintujen seasta löytyi vain kolme merilokkia ja kaksi uivelokoirasta. Kuvassa ainut hieman lähempää lentänyt nuori kalalokki.

Wooden Vesilahti Church
Finally some snow and sunshine, a break in the darkness of November days
Pimeän marraskuun keskellä ensilumi ja pilkahdus auringopaistetta saa yhtäkkiä kaiken taas näyttämään kauniilta ja valoisalta.


Kommentit