keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Hanhipelloilta - Geese stop-overs at Westcoast

Varhainen kevät ja lumien sulaminen etuajassa ovat saaneet muuttolinnut joukolla liikkeelle. Lajisto on alkukeväälle tyypillistä, karastuneita lyhyen tai keskipitkän matkan muuttajia, niitä joiden ensimmäisiä tunnustelijoita nähdään yleensä maaliskuussa ankarinakin talvina.

Töyhtöhyyppä on karaistuneimpia kahlaajiamme - Lapwing is one of the earliest migrants every spring

Taigametsähanhet (Anser fabalis fabalis) kansoittavat nyt Länsirannikon peltoja suurin joukoin. Laji on aivan viime vuosina laajentanut muuttoreittiään niin, että suuria määriä saapuu myös Varsinais-Suomen pelloille perinteisten Satakunnan ja Suupohjan lisäksi. Linnut tankkaavat Etelä- ja Keski-Ruotsin pelloilla ja lentävät leveänä rintamana suoraan Suomen Länsirannikon perinteisille levähdyspaikoille. Nyt kylmä pohjoisvirtaus on pysäyttänyt muuton, joten lähipäivinä riittää katseltavaa peltoaukeilla.

Taigametsähanhen viime vuosien suurimpia kerääntymiä Länsirannikolta (lähde: tiira.fi)

Yksilömäärä Päivämäärä Kunta Paikka
7300 29.03.14 Kristiinankaupunki Lillsundin pellot
4100 04.04.12 Ulvila Vainiola
3020 25.03.12 Nakkila Leistilänjärvi
2690 09.04.11 Eurajoki Auvin-Verkkokarin pellot
2100 29.03.14 Karijoki Alakylä
2005 19.04.10 Huittinen Raijalanjärvi
1850 20.04.09 Kokemäki Puurijärvi
1770 05.04.12 Eura Panelian pellot
1500 06.04.12 Pori Hevosluoto
1500 06.04.12 Luvia Luodonkylän pellot

Metsähanhia Nakkilan Järvikylässä - A flock of Taiga Bean Geese at Nakkila, W-Finland
Metsä-, tundra- ja lyhytnokkahanhia sekä laulujoutsenia Köyliön Pajulassa - Geese and Swans at Köyliö, W-Finland
Taigametsähanhi on tällä hetkellä ainut palearktinen hanhi jonka kanta taantuu voimakkaasti. Aivan tuoreessa muistissa on kiljuhanhen murheellinen kohtalo. Vielä 1930 -40 -luvulla kiljuhanhet laidunsivat keväisin suurina parvina Satakunnan rannikolla. Lajin taantuminen oli hämmästyttävän nopeaa ja nyt Pohjolan kiljuhanhikannasta on jäljellä vain lähinnä Norjassa pesivät rippeet. Kiljuhanhen tilanteesta voit lukea lisää lajin suojelusivuilta www.piskulka.net

Metsähanhiparvi säikähtää ulkoilijaa Köyliössä - Taiga Bean Geese escaping an occasional walker
Ruotsalaiset hanhitutkijat jaottelevat taigametsähanhen kolmeen populaatioon: Läntinen (Skandinavian), keskinen (pääosin Suomen) ja itäinen populaatio. Näillä kaikilla on omat talvehtimisalueensa, muuttoreittinsä levähdysalueineen sekä pesimäseutunsa. Metsähanhella ei ole vielä yleiseurooppalaista kannanhoito- ja metsästyssuunnitelmaa, joten hanhia on saanut metsästää rajoituksetta koko muuttomatkan varrella. Eräässä saksalaisessa tutkimuksessa selvisi että 25% aikuisista metsähanhista kantoi koteloituneita (lyijy)hauleja elimistössään. Metsästyksellä on varmasti merkitystä kannan taantumiselle. Onneksi laji on ainakin toistaiseksi rauhoitettu metsästykseltä Suomessa. Toivotaan, että taigametsähanhen suojeluun löytyy viisautta jatkossakin ja laji säästyy kiljuhanhen kohtalolta. Valaiseva esitys taigametsähanhen tilanteesta täällä:
http://riista.fi/wp-content/uploads/2013/11/AEWA_TaigaBG_Overview_Heinicke.pdf

Kiljuhahi on Suomessa äärimmäisen uhanalainen - Lesser White-fronted Goose is classified as Critically Endangered in Finland
Vanha pikkujoutsen - adult Bewick's Swan at Vesilahti, W-Finland
Paluumatkalla poikkeisin Vesilahden Laukon pelloilla. Tulvalätäkkö oli yhä jäässä mutta ilahduttavasti paikalta löytyi aikuinen pikkujoutsen. Tällä yksilöllä on melko paljon keltaista nokassa. Pikkujoutsenen nokan värityksessä on enemmän muuntelua kuin laulujoutsenella. Tälläkin yksilöllä sierainaukko on kokonaan mustalla osalla, laulujoutsenella keltainen ulottuu sierainaukon etureunaan saakka.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti