Varhainen kevät ja lumien sulaminen etuajassa ovat saaneet muuttolinnut joukolla liikkeelle. Lajisto on alkukeväälle tyypillistä, karastuneita lyhyen tai keskipitkän matkan muuttajia, niitä joiden ensimmäisiä tunnustelijoita nähdään yleensä maaliskuussa ankarinakin talvina.
|
Töyhtöhyyppä on karaistuneimpia kahlaajiamme - Lapwing is one of the earliest migrants every spring |
Taigametsähanhet (
Anser fabalis fabalis) kansoittavat nyt Länsirannikon peltoja suurin joukoin. Laji on aivan viime vuosina laajentanut muuttoreittiään niin, että suuria määriä saapuu myös Varsinais-Suomen pelloille perinteisten Satakunnan ja Suupohjan lisäksi. Linnut tankkaavat Etelä- ja Keski-Ruotsin pelloilla ja lentävät leveänä rintamana suoraan Suomen Länsirannikon perinteisille levähdyspaikoille. Nyt kylmä pohjoisvirtaus on pysäyttänyt muuton, joten lähipäivinä riittää katseltavaa peltoaukeilla.
Taigametsähanhen viime vuosien suurimpia kerääntymiä Länsirannikolta (lähde: tiira.fi)
Yksilömäärä |
Päivämäärä |
Kunta |
Paikka |
7300 |
29.03.14 |
Kristiinankaupunki |
Lillsundin pellot |
4100 |
04.04.12 |
Ulvila |
Vainiola |
3020 |
25.03.12 |
Nakkila |
Leistilänjärvi |
2690 |
09.04.11 |
Eurajoki |
Auvin-Verkkokarin pellot |
2100 |
29.03.14 |
Karijoki |
Alakylä |
2005 |
19.04.10 |
Huittinen |
Raijalanjärvi |
1850 |
20.04.09 |
Kokemäki |
Puurijärvi |
1770 |
05.04.12 |
Eura |
Panelian pellot |
1500 |
06.04.12 |
Pori |
Hevosluoto |
1500 |
06.04.12 |
Luvia |
Luodonkylän pellot |
|
Metsähanhia Nakkilan Järvikylässä - A flock of Taiga Bean Geese at Nakkila, W-Finland |
|
Metsä-, tundra- ja lyhytnokkahanhia sekä laulujoutsenia Köyliön Pajulassa - Geese and Swans at Köyliö, W-Finland |
Taigametsähanhi on tällä hetkellä ainut palearktinen hanhi jonka kanta taantuu voimakkaasti. Aivan tuoreessa muistissa on kiljuhanhen murheellinen kohtalo. Vielä 1930 -40 -luvulla kiljuhanhet laidunsivat keväisin suurina parvina Satakunnan rannikolla. Lajin taantuminen oli hämmästyttävän nopeaa ja nyt Pohjolan kiljuhanhikannasta on jäljellä vain lähinnä Norjassa pesivät rippeet. Kiljuhanhen tilanteesta voit lukea lisää lajin suojelusivuilta
www.piskulka.net
|
Metsähanhiparvi säikähtää ulkoilijaa Köyliössä - Taiga Bean Geese escaping an occasional walker |
Ruotsalaiset hanhitutkijat jaottelevat taigametsähanhen kolmeen populaatioon: Läntinen (Skandinavian), keskinen (pääosin Suomen) ja itäinen populaatio. Näillä kaikilla on omat talvehtimisalueensa, muuttoreittinsä levähdysalueineen sekä pesimäseutunsa. Metsähanhella ei ole vielä yleiseurooppalaista kannanhoito- ja metsästyssuunnitelmaa, joten hanhia on saanut metsästää rajoituksetta koko muuttomatkan varrella. Eräässä saksalaisessa tutkimuksessa selvisi että 25% aikuisista metsähanhista kantoi koteloituneita (lyijy)hauleja elimistössään. Metsästyksellä on varmasti merkitystä kannan taantumiselle. Onneksi laji on ainakin toistaiseksi rauhoitettu metsästykseltä Suomessa. Toivotaan, että taigametsähanhen suojeluun löytyy viisautta jatkossakin ja laji säästyy kiljuhanhen kohtalolta. Valaiseva esitys taigametsähanhen tilanteesta täällä:
http://riista.fi/wp-content/uploads/2013/11/AEWA_TaigaBG_Overview_Heinicke.pdf
|
Kiljuhahi on Suomessa äärimmäisen uhanalainen - Lesser White-fronted Goose is classified as Critically Endangered in Finland |
|
Vanha pikkujoutsen - adult Bewick's Swan at Vesilahti, W-Finland |
Paluumatkalla poikkeisin Vesilahden Laukon pelloilla. Tulvalätäkkö oli yhä jäässä mutta ilahduttavasti paikalta löytyi aikuinen pikkujoutsen. Tällä yksilöllä on melko paljon keltaista nokassa. Pikkujoutsenen nokan värityksessä on enemmän muuntelua kuin laulujoutsenella. Tälläkin yksilöllä sierainaukko on kokonaan mustalla osalla, laulujoutsenella keltainen ulottuu sierainaukon etureunaan saakka.
Kommentit
Lähetä kommentti