Vesilahden Kirkonkylän reitin kaikki laskentatulokset (syys, talvi ja kevät) löytyvät Lajitietokeskuksen palvelusta täältä ja syyslaskentojen tulokset täältä.
Laskin tänään Kirkonkylän talvilinnut kostean sumuisessa, koleassa -1°C pikkupakkasessa. Samalla käynnistyi 11. laskentakausi reitillä. Jakson avauspäivänä 1.11. olisi ollut kaunis, aurinkoinen syyspäivä ja sulat vesistöt, mutta minkäs teet kun ei tuolloin päässyt maastoon!?
Havainnointiolot olivat nyt kaikkea muuta kuin ihanteelliset, mutta onneksi oli edes tyyntä ja äänet kantautuivat kauas. Tilhen ja räkätin muutonhuippu meni täälläpäin ohitse kolme viikkoa sitten, mutta marjalintuja oli silti maastossa melko hyvin. Lauha sää ja yhä runsas marjatarjonta huomioiden lintuja on varmasti vielä jonkin verran metsissäkin, ravintotilanne ei ole vielä pakottanut kaikkia asutuksen piiriin.
Pihlaja on marjalinnuille ylivoimaisesti tärkein ravinnonlähde loppusyksyllä. Osa lajeista syö marjat kokonaisena, osa mutustelee vain siemenet kuvan punatulkun tapaan. Laskentareitin varrella pihlajanmarjoja syömässä havaitsin tänään tilhiä, musta- ja räkättirastaita, tali- ja sinitiaisia, naakkoja, variksia sekä punatulkkuja. Pakkassään ja lämpöasteiden vaihtelu oli saanut osan marjoista mustumaan, mutta pirteän punaisiakin näkyi vielä runsaasti. Hyvän marjavuoden ansiosta mustarastaiden lukumäärä, 17, oli laskennan uusi ennätys. Puutarhoissa myös omenapuut, orapihlajat sekä aroniat notkuivat marjoista, joten marjalinnuille on luvassa leppoisa talvi.
Eilisen vesisateen ja pakkasyön jäljiltä tienpinnat olivat paikoitellen peilijäässä ja siellä täällä maa oli ohuelti valkoisena. Hautausmaalla oli niukasti lintuja, vain muutama harakka, tinttejä sekä pari punatulkkua.
Kirkkolahti oli umpijäässä ja linnut sen myötä vähissä. Viisi vuotta sitten Kirkkolahdella näytti tyystin toisenlaiselta. Rantakoivuissa pyöri sentään muutama urpiainen ja ilmeisesti koivun siemensato on ollut hyvä, sillä urpiainen oli lopulta päivän runsain laji 122 yksilön voimin, mikä on myös lajin uusi syysennätys reitillä.
Kaustalantiellä näkyi jälleen harmaapäätikka, laji on hiljalleen runsastunut ja runsastuminen näkyy jo talvilintulaskennoissakin. Metsätiaisilla menee edelleen huonosti, tänään näkyi vain kaksi hömppää ja kaksi kuusitiaista. Keli oli tosin sellainen, että linnut eivät olleet kovin aktiivisesti äänessä ja esimerkiksi omalla piharuokinnalla perinteisesti viihtyvät hömpät jäivät näkemättä.
Sumu nielaisi peltoaukeat ja järvenselät kätköönsä eikä muuttolennossa havaittuja lintuja juuri näkynyt - kuvan Kylä-Hovin aukealla ei tosin näkynyt edes paikallisia lintuja, alueella usein hengaileva naakkaparvikin oli hajaantunut ja naakkalukemaksi jäi vaatimattomat 45, joka tosin nokittaa marraskuun 2013 pohjanoteerauksen (30 naakkaa).
Samoin keltasirkku oli kateissa, vain neljä yksilöä näkyi. Valtaosa keltasirkuistakin on tosin vielä peltoaukeilla ja niitä toivottavasti näkyy linturuokinnoilla myöhemmin talvella enemmän.
Harmaan sävyjen seasta Sakaselän keskeltä löytyi vielä suuri sula ja yksinäinen koiras-isokoskelo. Koskeloita löytyisi edelleen rutkasti enemmän Alhonselältä, Laukonselältä ja Säijänselältä, laskenta-alueen ulkopuolelta.
Havaittuja lajeja tänään vain 21 ja yksilöitä 721. Lajimäärä on uusi syyslaskentojen pohjanoteeraus, toivottavasti välipäivien laskennassa olisi suotuisampi sää! Oravia näkyi vain kaksi, muita nisäkkäitä ei laisinkaan.
Laskin tänään Kirkonkylän talvilinnut kostean sumuisessa, koleassa -1°C pikkupakkasessa. Samalla käynnistyi 11. laskentakausi reitillä. Jakson avauspäivänä 1.11. olisi ollut kaunis, aurinkoinen syyspäivä ja sulat vesistöt, mutta minkäs teet kun ei tuolloin päässyt maastoon!?
Havainnointiolot olivat nyt kaikkea muuta kuin ihanteelliset, mutta onneksi oli edes tyyntä ja äänet kantautuivat kauas. Tilhen ja räkätin muutonhuippu meni täälläpäin ohitse kolme viikkoa sitten, mutta marjalintuja oli silti maastossa melko hyvin. Lauha sää ja yhä runsas marjatarjonta huomioiden lintuja on varmasti vielä jonkin verran metsissäkin, ravintotilanne ei ole vielä pakottanut kaikkia asutuksen piiriin.
Pihlaja on marjalinnuille ylivoimaisesti tärkein ravinnonlähde loppusyksyllä. Osa lajeista syö marjat kokonaisena, osa mutustelee vain siemenet kuvan punatulkun tapaan. Laskentareitin varrella pihlajanmarjoja syömässä havaitsin tänään tilhiä, musta- ja räkättirastaita, tali- ja sinitiaisia, naakkoja, variksia sekä punatulkkuja. Pakkassään ja lämpöasteiden vaihtelu oli saanut osan marjoista mustumaan, mutta pirteän punaisiakin näkyi vielä runsaasti. Hyvän marjavuoden ansiosta mustarastaiden lukumäärä, 17, oli laskennan uusi ennätys. Puutarhoissa myös omenapuut, orapihlajat sekä aroniat notkuivat marjoista, joten marjalinnuille on luvassa leppoisa talvi.
Eilisen vesisateen ja pakkasyön jäljiltä tienpinnat olivat paikoitellen peilijäässä ja siellä täällä maa oli ohuelti valkoisena. Hautausmaalla oli niukasti lintuja, vain muutama harakka, tinttejä sekä pari punatulkkua.
Kirkkolahti oli umpijäässä ja linnut sen myötä vähissä. Viisi vuotta sitten Kirkkolahdella näytti tyystin toisenlaiselta. Rantakoivuissa pyöri sentään muutama urpiainen ja ilmeisesti koivun siemensato on ollut hyvä, sillä urpiainen oli lopulta päivän runsain laji 122 yksilön voimin, mikä on myös lajin uusi syysennätys reitillä.
Kaustalantiellä näkyi jälleen harmaapäätikka, laji on hiljalleen runsastunut ja runsastuminen näkyy jo talvilintulaskennoissakin. Metsätiaisilla menee edelleen huonosti, tänään näkyi vain kaksi hömppää ja kaksi kuusitiaista. Keli oli tosin sellainen, että linnut eivät olleet kovin aktiivisesti äänessä ja esimerkiksi omalla piharuokinnalla perinteisesti viihtyvät hömpät jäivät näkemättä.
Sumu nielaisi peltoaukeat ja järvenselät kätköönsä eikä muuttolennossa havaittuja lintuja juuri näkynyt - kuvan Kylä-Hovin aukealla ei tosin näkynyt edes paikallisia lintuja, alueella usein hengaileva naakkaparvikin oli hajaantunut ja naakkalukemaksi jäi vaatimattomat 45, joka tosin nokittaa marraskuun 2013 pohjanoteerauksen (30 naakkaa).
Samoin keltasirkku oli kateissa, vain neljä yksilöä näkyi. Valtaosa keltasirkuistakin on tosin vielä peltoaukeilla ja niitä toivottavasti näkyy linturuokinnoilla myöhemmin talvella enemmän.
Harmaan sävyjen seasta Sakaselän keskeltä löytyi vielä suuri sula ja yksinäinen koiras-isokoskelo. Koskeloita löytyisi edelleen rutkasti enemmän Alhonselältä, Laukonselältä ja Säijänselältä, laskenta-alueen ulkopuolelta.
| Isokoskelo | 1 | ||
| Harmaapäätikka | 1 | ||
| Käpytikka | 9 | ||
| Tilhi | 75 | ||
| Mustarastas | 17 | ||
| Räkättirastas | 24 | ||
| Sinitiainen | 78 | ||
| Talitiainen | 71 | ||
| Kuusitiainen | 2 | ||
| Hömötiainen | 2 | ||
| Närhi | 3 | ||
| Harakka | 20 | ||
| Naakka | 45 | ||
| Varis | 44 | ||
| Pikkuvarpunen | 93 | ||
| Järripeippo | 3 | ||
| Viherpeippo | 45 | ||
| Tikli | 16 | ||
| Urpiainen | 122 | ||
| Punatulkku | 46 | ||
| Keltasirkku | 4 | ||
Kommentit
Lähetä kommentti