Talvilaskentakaudella 2020 - 2021 Vesilahden Kirkonkylän reitille saatiin uusi laji, kun kaikissa kolmessa laskennassa (1.11.2020, 26.12.2020 ja 27.2.2021) havaittiin nimialalajin (europaea) pähkinänakkeli. Tämä oli ensimmäinen havainto tästä Ruotsissa ja Virossa yleisestä lauhkean lehtimetsävyöhykkeen alalajista Vesilahdelta, aikaisemmat nakkelit ovat olleet joko siperialaista asiatica -alalajia, tai alalajilleen määrittämättömiä.
 |
| Pähkinänakkeli Sitta europaea europaea naaras. Vesilahti 2021 |
Uuden lajin havaitseminen jo kymmenen vuotta lasketun reitin talvilinnustoon on ilahduttava tapaus ja nakkeli on näihin päiviin saakka ollut melko harvinainen vieras sisämaassa. Havainto pisti kuitenkin pohtimaan linnustossamme tapahtuneita muutoksia ja varsinkin sitä, kuinka hämmästyttävän lyhyellä aikavälillä muutokset ovat tapahtuneet.
 |
| Pähkinänakkeli Sitta europaea asiatica 2kv naaras Vesilahti 2020 |
Kirkonkylän reitillä on laskettu talvilinnut vasta kaudesta 2009-2010 alkaen, mutta Vesilahdella on laskettu reittejä myös 1958-1960 Narvassa, 1959-1970 Onkemäellä, 1972-1977 Hinsala-Laukossa ja 1986-1990 jälleen Narvassa. Laskentakertoja näillä reiteillä on ollut yhteensä 32 kappaletta. Reittien täsmällinen sijainti ja ympäristön laatu eivät ilmene aineistosta eivätkä laskennat ole ajallisesti kovin kattavia, mutta kertovat kuitenkin linnuston muutoksista paljon. Esimerkkinä kolme alunperin levinneisyydeltään eteläistä lajia:
Sinitiainen
Kirkonkylän taajaman laskennoissa vuosina 2009 - 2021 sinitiainen on ollut yleinen ja toisinaan jopa laskennan runsain laji. Yksilömäärä on vaihdellut 39 - 220 linnun välillä. Vuosien 1958 - 1987 laskennoissa ei havaittu yhtään sinitiaista ja lajin ensihavainto tehtiin vasta 3.3.1988, jolloin Narvan reitillä kirjattiin yksinäinen sinitiainen.
Mustarastas
Kirkonkylän reitillä mustarastaita on havaittu vuosittain ja vähintään viisi yksilöä on havaittu 17 laskennassa, ennätys 23 yksilöä on havaittu hyvänä marjavuonna 2016 joulukuun lopussa. Vuosien 1958 - 1990 laskennoissa ei havaittu ensimmäistäkään mustarastasta!
Viherpeippo
Kirkonkylän laskennoissa viherpeippo on havaittu jokaisella laskentakerralla ja yksilömäärä on vaihdellut 24 - 219 linnun välillä. Vuosien 1958 - 1976 laskennoissa ei tavattu viherpeippoa ollenkaan, ensimmäinen yksilö havaittiin 9.1.1977 Hinsala-Laukossa ja seuraavat - kaksi yksilöä - 8.11.1987 Narvassa. Lajin runsastuminen tosin katkesi ja kääntyi 2010 -luvulle tultaessa jyrkkään syöksyyn ja elinvoimaisesta lajista tuli muutamassa vuodessa erittäin uhanalainen. Syynä on Trichomonas gallinae -alkueläimen aiheuttama epidemia, jonka esiintymiseen ovat epäilemättä vaikuttaneet leudot, lumettomat talvet, mutta myös talviruokintapaikkojen huono hygienia.
Entä mitä on tapahtunut laskentojen valossa pohjoisen havumetsän asukkaille? Ikävänä esimerkkinä tästä on hömötiainen, joka vähenee huolestuttavalla vauhdilla.
Kommentit
Lähetä kommentti