Varhaisaamun SSP-rengastussession päätteeksi kävin Tarastenjärvellä selaamassa päivän lokkitarjonnan ja nuoria argareita olikin mukavasti paikalla. Mielessä oli muutamaa päivää aikaisemmin löytynyt cace ja kohta sellaisen näköinen silmiinpistävä lintu löytyikin kipistä. Kookas, useimpia lokkeja päätään pidempi yksilö, koiras kaiketi. Harmillisesti se pysytteli lokkimassan taustalla huonosti näkyvillä, mutta tuli hetkeksi hienosti näytille, sopivasti juuri ennen kuin genahäly tyhjensi lokit taivaalle. Myöhemin ilmeni, että kyseessä oli eri yksilö kuin aiemmin havaittu. Kaiketi näillä piirteillä varustetun linnun saa naulata aroharmaalokiksi, vaikka seassa voi loraus harmaalokkia ollakin?
Vielä täysin juv -pukuinen lintu, ei yhtään vaihtunutta selkä- tai hartiahöyhentä. Selkähöyhenissä on havaittavissa selvää kulumista, hartiahöyhenissä vähemmän. Ei niin silmiinpistävän valkopäinen kuin syksyiset linnut. Laji pesii paljon harmaalokkia aikaisemmin ja siten sekä kuluminen, että myös sulkasato on yleensä etuajassa harmaalokkiin verrattuna. Miltähän tämä näyttäisi parin viikon kuluttua? Hartia- ja peitinhöyhenissä tummat keskustat ja kapeat vaaleat reunukset, sisimpien isojen peitinhöyhenten kuviointi melko hienojakoista verrattuna argarin karkeaan juovitukseen. Tertiaalit tyveltä yhtenäisen tummat, kärki vaaleampi mutta hieman kuvioitu. Nokka syvänmusta, alanokan tyvi heikosti violetinpunertava, jalat vaalean lihanväriset.
Siiven alapinnat valkeahkot, siipisulat pohjaväriltään alta melko vaaleat ja kainalohöyhenet pohjaväriltään valkoiset, kärjissä diffuusia heikkoa vipevöintiä. Isoissa peitinhöyhenissä likaisenvalkeat reunukset, leveämpi karkea vaalea juova lähellä kärkeä ja yhtenäisen tummat tyvet. Käsisulat tässä kuvassa pohjaväriltään varsin tummat, 2.-4. ulkohöyty vain aavistuksen muuta siipeä vaaleampi, eikä kärkiin muodostu argarin tummia kärkitäpliä. Luukkuefekti siiveltä puuttuu.
Käsisulkien ulkohöydyt tummat, 2.- 4. käsisulassa hieman muuta siipeä vaaleammat, mutta silti selvästi vaaleaan sisähöytyyn kontrastoituvat. 3. ja 4. käsisulassa erottuu ulkohöydyssä vaaleampi "sikari". Ensimmäisen käsisulan ulkohöyty on yhtenäisen tumma, eikä poikkea väriltään uloimmista käsisulista.
Kapeahko, tasaleveä pyrstön kärkivyö on musta, selvärajainen ja voimakkaasti pohjaväriltään puhtaanvalkoiseen yläperään ja pyrstösulkien tyviin kontrastoituva, tasaisesti mutta hyvin kapealti valkokärkinen. Yläperässä ja pyrstön yläpeitinhöyhenissä on melko paljon vaaleahkoja, lämpimänruskeita selvärajaisia täpliä.
Paikalla oli myös jo edelliseltä käynniltä tuttu heuglini, joka myös teki katoamistempun genahälyn myötä.
Viimeksi (24.7.) lintu poseerasi mallikkaasti, mutta lentokuvia ei silloinkaan syntynyt.
Pari vanhaa +3kv harmaaselkäistä hengaili paikalla, tässä niistä toinen:
Vertailuksi selkälokin (fuscus) kanssa:
Ikonisella suomenselkälokilla menee murheellisen huonosti, nuoria lintuja näkyi vaivaiset kuusi yksilöä, tässä niistä kaksi:
Myös yksi ensimmäisen kesän (2kv) fuscus oli paikalla:
Alkkulan SSP:ssä oli yllättävän rauhallinen aamu, esimerkiksi tiaiset olivat täysin kateissa ja muutenkin käsittelyjä kertyi ainoastaan 40 kpl. Aamu oli kuitenkin hieno. Enkä ollut ainoa, jolla oli verkot pyynnissä jo ennen auringonnousua.
Lajisto oli Alkkulalle tyypillistä peruslinnustoa, eikä tarjonnut yllätyksiä:
Kommentit
Lähetä kommentti