5.5. Zeidan tasangolta Saharan liepeille

Edellisyön hotellimme Ksar Timnay sijaitsee vain muutaman minuutin ajomatkan päässä Zeidasta ja on muutenkin ihan kelvollinen majapaikka.

Uima-altaan vesi vähintäänkin näytti raikkaalta

Linnakehotelli oli matkaajien suosiossa

Jouni the Cool hotellin respan edustalla

Kaukaisuudessa siintivät Zeidaa ympäröivät lumiset vuoret - kuka tietää mitä lajeja tuollakin hyppelee juuri nyt?

Aamiaisen jälkeen suuntasimme suoraan eiliselle kaitanokkakiurupaikalle 32.78684,-4.93566 ja varsin pian löysimme kolme laulavaa lintua. Kaksi lintua nähtiin ja vielä klo 9.44 yksi linnuista lauloi näkyvällä paikalla kasvillisuuden seassa - pötypuhetta ettäkö tämä laji olisi hankala nähdä, saati laulelisi vain aamuhämärässä!

Kaitanokkakiuru kännyscoupattuna aamun väreilyssä. Linnun muoto ja asento sekä järisyttävän pitkä nokka erottuvat

 Aavikolla hyvä suojaväri saattaa säästää henkesi

Hannu ja Ilkka tekivät yllätysvierailun Zeidaan. Hienoja lajeja rutkasti nähtynä ja hymy kaikilla herkässä!

Kiurujen etsinnän ohessa näkyi toki muutakin lajistoa, mm. aavikkotaskupariskunta käväisi ihmettelemässä puuhiamme.

Koiras aavikkotasku on sukunsa kauneimpia lintuja ja sävyjen puolesta sointuu täydellisesti kivikkoaavikon värimaailmaan

Naaras aavikkotasku on hillitympi mutta tyylikäs

Jari, Kalle ja Seppo olivat jossakin välissä löytäneet mustataskun, jota päätimme Jounin kanssa käydä katsomassa seuraavaksi. Emme olleet ehtineet ajaa kuin tovin, kun huomasimme auton ikkunasta kaksi taskua. Laulutaskupari, Oenanthe moesta - Jonelle elis! Mukava täydennys matkan taskukavalkadiin, joskin kuvaamisen kannalta linnut olisivat saaneet olla yhteistyökykyisempiä!

Nuori (2kv) laulutaskukoiras pysytteli turvallisen etäisyyden päässä

Laulutaskunaaras oli aavistuksen luottavaisempi

Hetken etsinnän jälkeen löytyi kivilouhikko mustataskuineen Oenanthe leucura, kaunis koiras päivysti yhä sähköpylväässä. Nyt oli aika hyvästellä Zaida ja suunnata kohti etelää, seuraavan päivän retki suuntautuisi Saharan laidalle ja sitä ennen hyvät yöunet eivät olisi pahitteeksi.

Maisema muuttui yhä kuivemmaksi ja karummaksi

Le Chef ja lammastaginen raaka-aineet matkan varrelta, todellista lähiluomua

Kylänraittia matkalla Erfoudiin

Iltapäivällä kaduilla alkoi olla yhä enemmän vilinää

Kattohaikaran pesä hulppealla näköalapaikalla

Maasto oli kumpuilevaa mutta kuivaa. Musta- ja kalottitaskuja näkyi siellä täällä matkan varrella

Ennen Erfoudia alkoi kymmeniä kilometrejä pitkä, keidasmaisen vihreä rotkolaakso

Ensi yön viettäisimme Aavikon Ruusussa

Näkymä hotellin sisäpihalle

Kunnollisessa hotellissamme ei tarjoiltu alkoholijuomia, joten tuli hieman pikkupoikamainen olo kun kaljat piti hakea vaivihkaa naapurihotellin kuppilasta

Iltahuuto mukavissa puitteissa - taustalla laulaa elis, iberiankultarinta Iduna opaca

Hotellin sisäpihaa illan jo pimennyttyä

Päivän aikana ajoa 260km, uusia retkenpinnoja 9 = 151.